Suomen kylm\u00e4 talvi h\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 valtaosan Pohjolassa pesivist\u00e4 lajeista l\u00e4mpim\u00e4mpiin maihin. Vain 70 lintulajia, vajaa kolmannes pesivist\u00e4 lajeista, uhmaa talvemme pakkasia. N\u00e4iden lajien yksil\u00f6ist\u00e4 valtaosa on ymp\u00e4ri vuoden Suomessa. Lis\u00e4ksi noin 40 lintulajin yksil\u00f6it\u00e4 j\u00e4\u00e4 talvehtimaan leutojen s\u00e4iden salliessa. Linnusto k\u00f6yhtyy dramaattisesti jo paljon ennen joulua, marraskuun loppuun menness\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Vaikka talvehtimaan j\u00e4\u00e4v\u00e4t linnut kest\u00e4v\u00e4t eritt\u00e4in hyvin kylm\u00e4\u00e4, talvi vaatii raskaan veron. Talvilaskentojen perusteella parhaiten kylm\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4t talvehtivista linnuistamme viherpeippo, palok\u00e4rki, harakka, korppi, n\u00e4rhi, k\u00e4pylintu, sinitiainen, h\u00f6m\u00f6tiainen ja talitiainen. N\u00e4iden kanta joululaskennasta helmi-maaliskuun laskentaan pienenee v\u00e4hemm\u00e4n kuin 10 %. Heikoimmin kylm\u00e4\u00e4 kest\u00e4\u00e4 meill\u00e4 talvehtivista lajeista hippi\u00e4inen, Euroopan pienin lintu. Sen kannasta kuolee keskim\u00e4\u00e4rin kaksi kolmannesta ja enimmill\u00e4\u00e4n yli 90 % talvikuukausien aikana.<\/p>\n\n\n\n
Linnut etsiv\u00e4t joulunajan pakkasissa l\u00e4mp\u00f6\u00e4 ulkoisista l\u00e4hteist\u00e4. Esimerkiksi riekko, teeri, punatulkku, urpiainen ja keltasirkku etsiv\u00e4t suojaa hangen alta lumikuopista, kiepeist\u00e4. Tikat, tiaiset ja p\u00f6ll\u00f6t hakeutuvat puiden koloihin ja p\u00f6ntt\u00f6ihin, ja monet linnut, kuten varpunen, punatulkku, tiaiset ja varislinnut, siirtyv\u00e4t ihmisen luomien l\u00e4mm\u00f6nl\u00e4hteiden l\u00e4helle. Linnut ovat enemm\u00e4n huolissaan lajinsa yhteisest\u00e4 hyv\u00e4st\u00e4 kuin ihminen. Kylm\u00e4t s\u00e4\u00e4t panevat useat lintulajit painautumaan kylki kylke\u00e4 vasten oksille. Tiaisia voi tavata oksalla nukkumassa pitk\u00e4n\u00e4 rivin\u00e4 kylki kyljess\u00e4. Aika ajoin jonon laitimmaiset havahtuvat paleluun. Ne siirtyv\u00e4t keskimm\u00e4isten selk\u00e4\u00e4n ja uppoavat pian sopuisasti riviin. Kierto jatkuu.<\/p>\n\n\n\n
Arktisissa oloissa kuten Suomen talvessa viihtyvill\u00e4 linnuilla on erityisen tuuhea h\u00f6yhenpeite, jonka m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 esimerkiksi tiaiset voivat lis\u00e4t\u00e4 talven tullen jopa kaksinkertaiseksi. Etenkin untuvat lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t. Linnun h\u00f6yhenpuku voi painaa kaksi kertaa sen luurangon painon verran. Kylmimpin\u00e4 aikoina pikkulintujen n\u00e4kee oksalla istuessa p\u00f6rhist\u00e4v\u00e4n h\u00f6yheni\u00e4\u00e4n, jolloin l\u00e4mm\u00f6neristys tehostuu. Joskus niiden n\u00e4kee v\u00e4risev\u00e4n ja tuottavan n\u00e4in lihasty\u00f6ll\u00e4 lis\u00e4\u00e4 l\u00e4mp\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Kaikki linnut, jotka viett\u00e4v\u00e4t joulun kylm\u00e4ss\u00e4 Pohjolassa, ansaitsisivat nimityksen joulun linnuksi. Kansantaiteilijat tarjoavat eniten joulun linnuksi kolmea lintua: talitiaista, punatulkkua ja varpusta. <\/p>\n\n\n\n
Kaikki kolme ehdokasta ovat Suomessa yleisi\u00e4. Talitiaisia on yli miljoona paria ja punatulkkuja ja varpusia satojatuhansia. Kaikki viett\u00e4v\u00e4t joulua koko maassa, vaikka niiden kanta onkin v\u00e4h\u00e4inen aivan pohjoisessa. Kaikki kolme hakevat kylm\u00e4ll\u00e4 suojaa ihmisten l\u00e4heisyydest\u00e4. Talitiaiset ovat talvisin ja varpuset ymp\u00e4ri vuoden ravinnon ja y\u00f6pymispaikkojen suhteen riippuvaisia ihmisasumuksista.<\/p>\n\n\n\n
Talitiainen on kuvataiteilijan lemmikki. Sen v\u00e4ritys on kauniin keltamusta, v\u00e4h\u00e4n sinert\u00e4v\u00e4kin. Talitiainen on rakas lapsi, sill\u00e4 kansa on antanut sille enemm\u00e4n nimi\u00e4 kuin millek\u00e4\u00e4n muulle linnulle: kuudenkymmenen nimen joukosta mainittakoon esimerkkein\u00e4 pakkastiainen ja talipukki. Punatulkun puku on juhlava ja jouluinen. Sill\u00e4 on saketti, jossa punaiset liivit. Ehk\u00e4 se on suomalaiseen makuun asultaan ja k\u00e4yt\u00f6kselt\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4n p\u00f6yhke\u00e4. Punatulkut ilahduttavat kaupunkiasujaa vain talven pakkasilla. Kes\u00e4isin ne viett\u00e4v\u00e4t hiljaista ja vaatimatonta el\u00e4m\u00e4\u00e4 kuusimets\u00e4n k\u00e4tk\u00f6iss\u00e4.Varpusen luonteenpiirteist\u00e4 k\u00f6yhyys, avuliaisuus ja n\u00f6yryys toistuvat suomalaisissa tarinoissa. Kalevalassa todetaan: ”Tiainen on pieni lintu, varpunen v\u00e4h\u00e4varainen”. Suomalaiset ovat antaneet varpuselle nelj\u00e4kymment\u00e4 eri nime\u00e4. Ne kuvaavat varpusta pit\u00e4mist\u00e4 reppanana (rottinen, m\u00f6tti\u00e4inen, paskahottinen, savuryypp\u00f6nen, r\u00f6lli, nurkkalintu).<\/p>\n\n\n\n