{"id":354,"date":"2022-01-09T13:40:03","date_gmt":"2022-01-09T11:40:03","guid":{"rendered":"https:\/\/www.lintuharrastajat.fi\/?p=354"},"modified":"2022-01-09T13:40:03","modified_gmt":"2022-01-09T11:40:03","slug":"vuoden-lintu-2022","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.lintuharrastajat.fi\/?p=354","title":{"rendered":"Vuoden lintu 2022"},"content":{"rendered":"\n<p>BirdLifen vuoden linnut 2022 ovat naurulokki ja pikkulokki. Vuoden lintu -hankkeen tavoitteena on kartoittaa lajien pesim\u00e4paikat ja pesivien lintujen lukum\u00e4\u00e4r\u00e4t sek\u00e4 t\u00e4rkeimm\u00e4t muutonaikaiset lep\u00e4ily- ja ruokailualueet.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><strong>Miksi lajit kiinnostavat?<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Nauru- ja pikkulokki levitt\u00e4ytyiv\u00e4t Suomeen satakunta vuotta sitten ja ovat sittemmin asuttaneet koko maan pohjoisimpia tunturiseutuja lukuun ottamatta. Naurulokin runsastuminen jatkui 1970-luvulle asti. Sen j\u00e4lkeen monet pesim\u00e4paikat ovat autioituneet ja naurulokkien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on romahtanut pieneen osaan entisest\u00e4. Taantuman arveltiin pys\u00e4htyneen 2000-luvun alkupuolella, mutta kahdessa uusimmassa uhanalaisuusarviossa (2015 ja 2019) laji on j\u00e4lleen luokiteltu vaarantuneeksi. Pikkulokin pesim\u00e4paikat vaihtelevat vuosien v\u00e4lill\u00e4 huomattavasti, ja lajin kannankehitys ja esiintyminen tunnetaankin naurulokkia huonommin.&nbsp;<strong>Molempien lajien taantumisesta viime vuosina on viitteit\u00e4, joten uusi selvitys on tarpeen nykytilanteen selvitt\u00e4miseksi.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Naurulokin taantumisen syit\u00e4 ei tarkoin tiedet\u00e4. Syiksi on arveltu muun muassa sairauksia, vieraslajien (minkki ja supikoira) runsastumista, pesim\u00e4paikkojen umpeenkasvua ja ravintovarojen v\u00e4henemist\u00e4 maatalouden tehostumisen ja avokaatopaikkojen sulkemisen seurauksena. Umpeenkasvu ja muut elinymp\u00e4rist\u00f6jen laatuun vaikuttavat tekij\u00e4t vaikuttavat my\u00f6s pikkulokkiin. My\u00f6s yleisell\u00e4 hy\u00f6nteism\u00e4\u00e4rien v\u00e4henemisell\u00e4 voi olla merkityst\u00e4 molempien lajien kohdalla.<\/p>\n\n\n\n<p>Nauru- ja pikkulokki olivat vuoden lintuja edellisen kerran vuonna 2008, jolloin lajien esiintymist\u00e4 selvitettiin tarkkaan. Tuolloin arvioitiin naurulokin tilanne odotettua paremmaksi (arvioitu parim\u00e4\u00e4r\u00e4 95 000\u2013110 000) ja pikkulokin odotettua heikommaksi (arvioitu parim\u00e4\u00e4r\u00e4 10 000\u201313 000).\u00a0<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><strong>Rehevien vesien lokkeja<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Naurulokki ja pikkulokki ovat ainoat tummap\u00e4iset lokkimme. Pikkulokki on helppo erottaa naurulokista pienemm\u00e4n kokonsa, siipien mustan alapinnan ja kokomustan p\u00e4\u00e4n perusteella (naurulokin p\u00e4\u00e4 on tummanruskea). Molemmat lajit pesiv\u00e4t mieluiten rehevill\u00e4 j\u00e4rvill\u00e4 ja merenlahdilla yhdyskunnissa, joissa voi pesi\u00e4 jopa satoja pareja lokkeja. Lokkiyhdyskunnat ovat t\u00e4rkeit\u00e4, koska ne tarjoavat suojaa pedoilta my\u00f6s muille lajeille.<\/p>\n\n\n\n<p>Naurulokkikanta on vahvin Etel\u00e4-Suomen j\u00e4rvialueilla ja Pohjanmaalla. Lintuvesien lis\u00e4ksi naurulokkeja pesii merensaariston ja j\u00e4rvenselkien luodoilla ja karikoilla, avosoiden lampareikoissa sek\u00e4 tekoaltailla ja aallonmurtajilla. Pikkulokin levinneisyys painottuu Suomen keski- ja it\u00e4osiin, mutta Pohjanlahden rannikollakin on hyvi\u00e4 pesim\u00e4paikkoja. Etel\u00e4- Suomessa pikkulokkeja pesii vain paikoittain ja lajin levinneisyys on aukkoinen. Pikkulokki on naurulokkia selvemmin rehevien j\u00e4rvien asukki. Se pesii pienill\u00e4 j\u00e4rvill\u00e4, suurten j\u00e4rvien suojaisissa lahdelmissa ja salmissa sek\u00e4 merenrannikon suojaisilla lahdilla<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><strong>Havainnot talteen<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Naurulokin ja pikkulokin parim\u00e4\u00e4r\u00e4t voidaan selvitt\u00e4\u00e4 laskemalla munapes\u00e4t, hautovat emot tai kaikki pesim\u00e4paikalla oleskelevat pesim\u00e4pukuiset linnut toukokuussa tai kes\u00e4kuun alkupuolella. Pes\u00e4t tai emolinnut lasketaan mieluiten haudontakauden loppupuolella, jolloin mahdollisimman moni pari on aloittanut pesinn\u00e4n. Hautovia emoja laskettaessa on syyt\u00e4 varoa laskemasta mukaan pesien l\u00e4hell\u00e4 vartioivia lintuja, jotka yleens\u00e4 seisovat tai makaavat pes\u00e4n vierell\u00e4. Emot lasketaan hyv\u00e4st\u00e4 t\u00e4hystyspaikasta, jolloin v\u00e4ltyt\u00e4\u00e4n silt\u00e4, ett\u00e4 lintuja ei j\u00e4\u00e4 kasvillisuuden tai muiden esteiden katveeseen. Jos hautovien emojen laskeminen ei onnistu, pyrit\u00e4\u00e4n laskemaan kaikki pesim\u00e4paikalla oleskelevat pesim\u00e4pukuiset linnut.<\/p>\n\n\n\n<p>BirdLife Suomi on kiinnostunut kaikista naurulokki- ja pikkulokkitiedoista. Sek\u00e4 pesim\u00e4- ett\u00e4 muuttoaikaiset havainnot pyydet\u00e4\u00e4n kirjaamaan&nbsp;<a href=\"http:\/\/www.tiira.fi\/\">Tiira-lintutietopalveluun<\/a>. Havainnot kannattaa kirjata mahdollisimman tarkkaan: kirjaa p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4, lintujen tarkka paikka, lintujen lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 ja erittele havaintoon mahdollisuuksien mukaan pesiv\u00e4t linnut. Pesivien lintujen laskennoista saat lis\u00e4tietoja oman alueyhdistyksesi vastaavalta.<\/p>\n\n\n\n<p>Vuoden lintu -hankkeen valtakunnallinen koordinaattori on&nbsp;<strong>Esa Lammi<\/strong>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>BirdLifen vuoden linnut 2022 ovat naurulokki ja pikkulokki. Vuoden lintu -hankkeen tavoitteena on kartoittaa lajien pesim\u00e4paikat ja pesivien lintujen lukum\u00e4\u00e4r\u00e4t &hellip; <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-354","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.lintuharrastajat.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/354","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.lintuharrastajat.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.lintuharrastajat.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lintuharrastajat.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lintuharrastajat.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=354"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.lintuharrastajat.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/354\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":355,"href":"https:\/\/www.lintuharrastajat.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/354\/revisions\/355"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.lintuharrastajat.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=354"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lintuharrastajat.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=354"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lintuharrastajat.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=354"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}